Oman elämän osa-alueet, kyselyn tulokset

Meillä on ollut jo pitkään paljon tietoa ihmisen elämän osa-alueista, kuten työllisyydestä, fyysisestä terveydestä tai elintavoista. Tässä artikkelissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asiantuntija Sanna Salmela kertoo Minun arkeni ja elämäni -kyselykokonaisuuden tuloksista.

Käyn työssäni keskusteluja erilaisten asiantuntijoiden kanssa. Näitä keskusteluja käydessä kaikki heidän aihealueensa alkavat tuntua tärkeiltä kehittämiskohteilta. Yksi näkökulma on kuitenkin puuttunut: Millaiseen järjestykseen Pohjois-Pohjanmaan asukkaat itse laittaisivat oman elämänsä osa-alueet?

Minun arkeni ja elämäni -kyselykokonaisuuden ansiosta tiedämme nyt lähes 4700 asukkaan vastaukset. Elämän osa-alueista parhaimman arvion saivat asunto, turvallisuuden tunne ja ihmissuhteet. Heikoimman arvion saivat puolestaan harrastukset, taloudellinen toimeentulo ja työ.

Kaipaatko elämääsi muutosta?

Minun arkeni ja elämäni -kysely osoitti, että valtaosa vastaajista (yli 80 %) piti omaa arkeaan ja elämäänsä kokonaisuutena hyvänä tai erittäin hyvänä. Noin 27 000 sanallista vastausta vahvistivat sen, että ihmisten tarpeet ja toiveet arjessa ja elämässä ovat hyvin kirjavia.

Ilahduttavaa oli, että koronaepidemian keskelläkin 43 % vastaajista koki arkensa ja elämänsä Pohjois-Pohjanmaalla riittävän hyväksi. He eivät kaivanneet muutosta. Lähes joka toinen vastaaja kaipasi arkeensa pientä ja joka kymmenes isoa muutosta. Muutosta kaivanneet halusivat muutosta useimmin ihmissuhteisiin, taloudelliseen toimeentuloon, työhön ja harrastuksiin. Isoa muutosta kaivanneiden vastauksissa esille nousi myös mielen hyvinvointi.

Kun näkökulma laajennettiin omasta elämästä oman asuinkunnan asukkaiden elämään, vastaajien mielestä tärkein panostuskohde on avun ja palvelujen saanti silloin, kun niitä tarvitsee. Joka kymmenes vastaaja koki avun ja palvelujen saannin olevan omassa arjessa ja elämässä huonoa tai erittäin huonoa. Kaikissa elämänvaiheissa oli vastaajia, jotka nostivat avun saamisen kolmen tärkeimmän omaa elämää koskevan muutostoiveen joukkoon. Ikäihmisissä näin toivoi joka neljäs. Todellisuudessa apua kaipaavia lienee vielä enemmän: On todennäköistä, että kyselyyn vastasivat muita todennäköisemmin henkilöt, joilla asiat ovat elämässä hyvin. Siksi tuloksissa lienee vastaajien valikoitumisesta aiheutuvaa harhaa, joka vääristää tuloksia todellisuutta myönteisemmäksi.

Miksi apu ja tuki ei riitä?

Sanalliset vastaukset osoittivat, että avun ja tuen puuttumiseen vaikuttavat sekä palvelujärjestelmän että kohtaamisen ongelmat. Ei tule kuulluksi, hätää vähätellään, apua saa vain yhteen asiaan kerrallaan tai avunpyyntöihin ei vastata. Toisaalta kohtaamiset voivat esimerkiksi olla liian lyhyitä tai saadut palvelut eivät riitä. Hyvinvointialueuudistuksen valmistelussa panostetaan paljon siihen, että asukas saisi jatkossa apua ja tukea nykyistä paremmin. Kyselymme perusteella tälle työlle on sekä suuri tarve että vahva asukkaiden tuki.

Vastausten pohjalta on nähtävissä ne osa-alueet, joihin panostamalla voimme edistää pohjoispohjalaisten ihmisten kokemusta arjen sujumisesta.

Kiitän lämpimästi kaikkia niitä toimijoita, joiden yhteistyön tuloksena Minun arkeni ja elämäni -kyselykokonaisuus toteutui. Erityiskiitos kyselyyn vastanneille asukkaille, jotka raottivat meille ovea omaan arkeensa ja elämäänsä.

Tutustu tuloksiin täällä: https://pohjois-pohjanmaanhyvinvointialue.fi/hyvinvointialue/hyvinvoinnin-edistaminen/tietoa-pohjoispohjalaisten-hyvinvoinnista/

Yhteistyössä mukana olleiden puolesta,

Sanna Salmela,
asiantuntija (hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen)
040 5890 132
sanna.salmela(a)ppshp.fi